Rakennusjätteet
Tekstin lopusta
löydät listan kerättävistä materiaaleista sekä ohjeita keräyksen
asianmukaiseen hoitamiseen.
Rakennusjätteet velvoitetaan
hyödynnettäviksi rakennusjätteitä koskevan päätöksen mukaan. Hyötykäyttöön
on lajiteltava:
* maa-aines-, kiviaines- ja ruoppausjätteet
*
betoni-, tiili-, kivennäislaatta-, keramiikka- ja kipsijätteet
*
kyllästämättömät puujätteet
*
metallijätteet
* ongelmajätteet
Mikäli pahvia
muodostuu enemmän kuin 50 kg viikossa, se tulee kerätä hyötykäytettäväksi
joillain paikkakunnilla. Myös muita jätejakeita voidaan kunnissa
velvoittaa kerättäväksi.Tämä kannattaa tarkistaa kunnan
jätehuoltomääräyksistä tai paikalliselta ympäristöviranomaiselta.
Jätteiden
vähentäminen pienentää kustannuksia. Kierrättäminen kannattaa, koska
lajitellun materiaalin vieminen hyötykäyttöön on useimmiten halvempaa kuin
kaatopaikkasijoitus.
Lajitteluvelvollisuus rakennusjätteiden osalta
koskee seuraavia työmaita:
* rakennusjätemäärät ovat yli viisi
tonnia (maa-, kiviaines- ja ruoppausjätteitä ei lasketa tähän. Mikäli
muiden osalta kyseinen määrä ylittyy, myös ne tulee lajitella)
*
maa-ainesjätteen määrä on yli 800 tonnia
*
vesijohtotyömaista velvollisuus koskee yli 200 metrin työmaita.
Lajitteluvelvollisuus
ei koske:
* maastoa myötäilevää alle neljän metrin tietyömaata
*
vähäisiä korjaus- ja kunnostustöitä.
Rakennusjätteen
haltija on vastuussa jätteistä siihen saakka, kunnes jätteet on
hyödynnetty tai hävitetty tai luovutetaan kuljetettavaksi tai
hävitettäväksi yritykselle, jolla on asianmukaiset luvat. Haltijan on myös
pidettävä kirjaa hallussaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta,
alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkittävistä ominaisuuksista.
|
