Tietoa kierrätyksestä

Hyötykäyttö


Käsittelykustannuksiltaan kierrätyspolttoaine on vielä nykyisin edullisempaa kuin kaatopaikalle toimitettava asumisjäte.

Suomessa toimii nykyään kaksi yhdyskuntajätteen polttolaitosta ja kolmas valmistuu vuoden 2008 loppupuolella. Seospolttolaitoksia on noin 40. Seospolttolaitoksissa kierrätyspolttoaineen osuus on tavallisesti 5-10 %. Suomessa on myönnetty lupia syntypaikkalajitellun, laadultaan tunnetun ja valvotun kierrätyspolttoaineen seospolttoon kiinteän polttoaineen kattiloissa. Usein kierrätyspolttoaine hyödynnetäänkin lisäpolttoaineena esimerkiksi puun rinnalla.

Kierrätyspolttoainetta hyödynnetään mm. voimalaitoksissa, kaukolämpökattiloissa, kaasuttamalla sekä pyrolyysin avulla. Perusratkaisuna Suomessa on ollut seospoltto isoissa metsäteollisuuden ja yhdyskuntien leijukattiloissa ja joissain määrin myös kaukolämmityksen arinakattiloissa. Kattiloissa ongelmallisimpia ovat kloori-, alkali- ja alumiinipitoisuudet. Klooria tulee etenkin PVC-muovista. Myös raskasmetallit ja rikki voivat aiheuttaa ongelmia.

Jätteenpolttoasetus


EU:n direktiiviin perustuva jätteenpolttoa koskeva asetus (asetuksen liitteet) koskee myös rinnakkaispolttoa. Asetuksen myötä kierrätyspolttoaineen päästö- ja tarkkailuvaatimukset tiukkenivat. Jo toimivien laitosten tuli täyttää asetuksen vaatimukset 29.12.2005.


Lopputuotteet


Kierrätyspolttoaineesta saadaan lopputuotteena polttoainetta, sähköä tai lämpöä. Lisäksi syntyy tuhkaa ja kuonia, joiden koostumus on tunnettava, jotta ne eivät loppusijoituskohteessaan aiheuta vaaraa ympäristölle. Tuhkien ja kuonien soveltuvuutta esimerkiksi maarakentamiseen ja muuhun rakentamiseen tutkitaan jatkuvasti.